YLÄ- JA ALAHARVENNUKSEN KANNATTAVUUSVERTAILUA

Saatteeksi lukijoille

Talousmetsien päähoitomenetelmiin on tarjolla vaihtoehtoja.
Tässä artikkeli ylä- ja alaharvennuksen kannattavuusvertailusta. Lisää siitä, miten säästää metsäsi hoidossa sekä miten tienata enemmän hakkuissa löydät Innoforin sivuilta Silmät auki metsässä.

Terveisin Jukka Jylhä

YLÄ- JA ALAHARVENNUKSEN KANNATTAVUUSVERTAILUA

Kantorahatulojen vertailu eri metsänhoitomenetelmien välillä

Avohakkuu on ruma - usein myös turha ja sitä kautta kallis metsänhoidon ratkaisu

Metsien ylä- ja laatuharvennustekniikkaa käytetään Suomessa nykyään harvoin. Sitä on käytetty etenkin ennen toista maailmansotaa, tosin paikoin tämän jälkeenkin. Luontainen uudistaminen on palannut käyttöön nopeammin, mutta toistaiseksi lähinnä mäntymetsiin.

Toisen maailmansodan jälkeen metsänhoitoon saapuivat suuret työkoneet. Näillä ei uskottu voitavan tehdä yläharvennuksia pienempiä puita vahingoittamatta. Koneiden ja niiden käytön tekniikan kehittyessä tämä ongelma on saatu ratkaistua: kuinka hyvin terve alikasvos saadaan säilymään on tänä päivänä pitkälti kiinni metsäkoneen kuljettajan ohjeistuksesta, kokemuksesta ja asenteesta. Jos käytetään yläharvennusta, on omistajan syytä varmistaa, että hänen metsänsä hoitaja osaa kyseisen harvennustekniikan ja että hakkuutyömaa valvotaan huolella. Hakkuut pyritään tekemään vasta, kun metsikkö on saavuttanut sellaisen kehitysvaiheen, että hakkuukertymä on taloudellisesti mielekäs.Toinen tärkeä tutkimuskysymys oli, elpyvätkö metsän pienet puut riittävän nopeasti hyvään kasvuun niitä varjostavien ylispuiden yläharvennuksen jälkeen? Laajat suomalaiset aineistot osoittavat, että näin todella tapahtuu . Muu tulos olisi toki hämmästyttävä huomioiden, että luonnonmetsissä pienten puiden järeytyminen on monissa tilanteissa riippuvainen isojen ajoittaisesta kaatumisesta, jolloin pienempi ”saa elämänsä kasvumahdollisuuden”.

Ylispuuhakkuisiin ja eri-ikäiseen metsänrakenteeseen perustuva hoito tarjoaa avohakkuukiertoon verrattuna mm. parempia riistanhoidon, virkistyskäytön ja maisemansuojelun mahdollisuuksia.

Markkinoilla tukkipuu on vähintään kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa, ja luontainen uudistaminen säästää istutus- ja taimikustannuksissa. Silti ei ole itsestään selvää, että yläharvennustekniikka kannattaa paremmin kuin tällä hetkellä laajalti käytössä oleva avohakkuu ja sen jälkeinen taimien istutus. Yläharvennuskorjuu on hiukan hitaampaa ja itävältä siemeneltä menee sentään noin 10 vuotta ennen kuin se on istutustaimen kokoinen.

Ensimmäisiä suomalaisia ylä- ja alaharvennusmenetelmien laadukkaita tutkimusvertailuja ilmestyi Metsäntutkimuslaitoksen sarjoissa 1990-luvulla, mutta muiden tutkimusryhmien vahvistavia tuloksia on saatu vasta 2008-2010. Nämä tutkimukset koskevat 15-30 vuoden välein toistuvia yläharvennuskierroksia, joissa metsä muuttuu asteittain eri-ikäiseksi. Uudistuminen on luontaista ja riittävää. Kaikki tähänastiset tulokset osoittavat, että tällainen toistuvaan yläharvennukseen ja luontaiseen uudistamiseen perustuva metsänhoito kannattaa vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin alaharvennus ja istutus. Yleisesti ottaen yhdistetty yläharvennus ja luontainen uudistaminen on sitä kannattavampaa, mitä pohjoisemmaksi mennään ja mitä karummat ovat kasvuolosuhteet (ks. Kuva 1, alla). Mitä korkeampaa korkoa vaaditaan metsään sijoitetulle rahalle – esimerkiksi istutuksille - sen kannattavampaa yläharvennus myös on. Etelä-Suomen rehevissä kuusikoissa tuottoerot menetelmien välillä ovat pienet, jolloin muut seikat voivat ratkaista hoitomenetelmän valinnan – ks. alla ” Yläharvennus ja eri-ikäismetsätalous tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia”.

Kuva 1. Avohakkuisiin ja istutuksiin perustuvan metsänhoidon suhteellinen tulos prosentteina (Y-akseli) verrattuna yläharvennuksiin ja luontaiseen uudistamiseen perustuvan metsänhoidon tuottoon (= 100% = vertailutaso kaikissa kuvaajissa) eri metsätyypeissä ja eri korkokannoilla (X-akseli). OMT=rehevä kangas, MT=mustikkavaltainen kangas, VT = Kuivahko kangas. Julkaisusta Timo Pukkala, Erkki Lähde and Olavi Laiho (2010): Optimizing the structure and management of uneven-sized stands of Finland. Julkaisussa Forestry: Painossa

Kannattavuustulokset selittyvät tukkipuun korkealla hinnalla suhteessa kuitupuuhun sekä puun kasvun pitkästä kiertoajasta Suomen olosuhteissa. Koska tukkipuuvaltaisten yläharvennusleimikoiden korjuu on vain vähän tai ei lainkaan kalliimpaa kuin avohakkuuleimikoiden , on sen tuotto hyvä. Taimien osto ja istutus puolestaan on kallista hyötyyn nähden, sillä Suomessa puu kasvaa hitaasti: hiukan yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä korkeampaa korkoa istutusrahallesi vaadit, sen huonommin kyseinen investointi kannattaa, koska takaisinmaksuaika on pitkä. On kannattavampaa käyttää luontaista uudistamista, jonka järjestelyt maksavat pienen murto-osan istutuksesta.


Yläharvennusten taloudellisuustutkimukset muualla

Eri-ikäismetsänkasvatusta tehdään muun muassa Norjassa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tahvonen (2009) toteaa, että tiedossa olevissa tutkimuksissa yläharvennuspohjaiset menetelmät ovat olleet vähintäänkin kilpailukykyisiä molemmilla mantereilla .

Liian tiheäksi jätetty ja täysin luontaisen uudistamisen varassa oleva metsä sen sijaan tuottaa usein jonkin verran tappiota avohakkuukiertoon nähden . Tutkimustulokset vaihtelevat paitsi harvennusmenetelmän myös esimerkiksi käytetyn korkokannan mukaan. Puoleen ja toiseen on siis helppo löytää omaa suosikkimenetelmäänsä puoltavia tuloksia, jos tavoitteena on vain tehdä yksipuolisia lainauksia oman näkemyksensä tueksi.



Menetelmää on kuitenkin kehitetty menestyksellisesti pohjoisiin olosuhteisiin ja on yleistymässä. Tällä hetkellä lähinnä Suomea eri-ikäistä metsänkasvatusta tekee laajassa mittakaavassa norjalainen Glommen Skog Ab, joka on metsänomistajien osuuskunta. Glommen harjoittaa toistuvia yläharvennuksia ja eri-ikäiskasvatusta sekä mänty- että kuusimetsissä norjalaisten tutkimusten ja yhtiön oman ilmoituksen mukaan hyvällä kannattavuudella .